Suurimmaksi työllisyyden hoidon esteeksi ovat muodostuneet asenteet. On hyväksytty, että työnhakijoiden määrä saa olla yli kymmenkertainen suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli joulukuussa 2017 alle 40 000, kun samaan aikaan työnhakijoita oli lähes 600 000.

 

CE090AC8-F2BD-4F39-862C-02E902F54215.jpg

 

Ratkaisumalleja työllisyyden hoitoon on haettu kiihkeästi erilaisista instrumenteista. Rahoituskriisin alkaessa 10 vuotta sitten, taloutta yritettiin elvyttää kasvattamalla valtion velkaa. Työttömien määrä kasvoi siitä huolimatta. Työllisyyden hoidon kulmakivenä pidetään edelleen sudannevaihteluja. Hyvillä suhdanteillakaan ei työttömien määrässä päästä kovin hyviin tuloksiin, ja tulokset ovat suhdanneherkkiä. Työllisyyden uhkakuvia tulevaisuudessa nostaa myös digitalisaatio ja tekoälyyn pohjautuva teknologia.

 

Olisikin vihdoin aika ymmärtää että työllisyyden hoidon keskeiset työkalut ovat käytännönläheisiä.

 

  1. Unohdetaan suhdannevaihtelut
  2. Unohdetaan työttömyys- ja työllisyysastetavoitteet
  3. Unohdetaan instrumentit ja pikemminkin selvitetään työttömien työkunto, ja tehdään tarvittavat siirrot oikean etuuden piiriin.
  4. Pyritään lievittämään työnhaun kohtaanto-ongelmaa
  5. Ennen kaikkea laitetaan valtio veturiksi, johon työllisyysvaunut voidaan vaivattomasti kiinnittää

 

Esittelen seuraavaksi kaksi esimerkkiä työllisyyden hoitoon soveltuvista työkaluista.

 

A) Minkä takia työllisyyden hoidossa mennään metsään? Siksi, että vain vihreä kulta kykenee elvyttämään Suomen kansantaloutta ja työllisyyttä kestävällä tavalla. Tarvitaan korjatun puun jalostusarvon reipasta nostoa ylöspäin. Se riittää - myös vientiin.

 

Askelmerkit työllisyyden hoitoon puun jalostusasteen nostamiseksi

 

Työllisyyden hoitoon perustetaan valtionyhtiö, joka;

  1. Koordinoi korjatun puun jalostusasteen nostoa vientituotteeksi -> esim. Puukerrostalo
  2. Muodostaa alihankintaketjut, alueelliset työllisyysvaikutukset huomioiden, yksityisistä toimijoista ja perustettavista tehtaista/verstaista
  3. Rakentaa/rakennuttaa puukerrostaloja ikääntyneiden palvelu- ja hoivakodeiksi (tai omistus- ja vuokra-asunnoiksi) suurimpiin kaupunkeihin lievittämään asuntopulaa, ja samalla tuotteistaa niitä vientituotteiksi
  4. Perustaa keskusvarastot ja muodostaa toimitusketjut suurimpiin satamiin.
  5. Markkinoi ja toimittaa puukerrostalot vientikohteisiin

 

Valtionyhtiö ei ensisijaisesti ryhdy kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa. Valtion rakentamat puukerrostalot voisivat auttaa kuntia tuottamaan laadukkaita palveluja valtion rakentamiin palvelu- ja hoivakoteihin. Toimivat ratkaisut olisi helppo tuotteistaa vientiin.

 

Puukerrostalopakettien vienti ulkomaille pohjautuu puun jalostusarvon nostoon ja moniportaisen alihankintaketjun työllistämiseen. Näin puun jalostuksesta muodostuva tulo myös hyödyttää kansantaloudellisesti parhaiten. 

 

Puukerrostalot ovat kysyttyjä useissa maissa, esim. Lontooseen ollaan kaavailemassa 300 metriä korkeaa pilvenpiirtäjää puusta.

 

Biotalous ja Clean Tech ovat tulevaisuutta, koska ilmaston muutoksen takia niiden arvo ymmärretään yhä paremmin myös maailmalla. Puukerrostalon hiilijalanjälki on vasta vuosikymmenten jälkeen samalla tasolla kuin se on betonikerrostalolla jo sen valmistuttua. Puukerrostalon maailman valloitus voisi alkaa Suomesta, koska ilmastonmuutos puhuttaa, ja valtion oma rakennusyhtiö voisi tuotteistaa sen vientituotteeksi.

 

Nyt kaivattaisiin kipeästi valtion toimia työllistämiseen. Valtionyhtiöt olivat keskeisessä asemassa Suomen kansantalouden elvyttämisessä. Ilman niitä Suomi olisi vieläkin kehitysmaa.

 

B) Eikö olisi järkevämpää kohdistaa resursseja potentiaalisesti työkykyisen ja työhaluisen porukan työnsaantiedellytysten kohentamiseksi, kuin laittaa kaikki työttömät metsästämään olemattomia työpaikkoja. Tilastokeskuksen  mukaan avoimia työpaikkoja oli joulukuussa alle 40 000, ja työnhakijoita laskentapäivänä lähes 600 000.

 

Askelmerkit työttömyyden hoitoon, kohtaanto-ongelman lievittämiseksi

 

  1. Avataan ministeriön toimesta laaja ja laadukas rekrytointi- ja urapalveluverkko, jonne halukkaat työttömät työnhakijat voivat hakeutua tehostettujen työllisyyttä edistävien palvelujen piiriin TE-toimistojen hyväksynnällä.
  2. Palveluverkossa tehtävät haastattelut voivat tapahtua palvelussa mukana olevien  rekrytointitoimistojen tiloissa tai netin välityksellä.
  3. Palveluverkko on kaksiosainen, käsittäen a) työnhakuun lliittyvät toimenpiteet, sekä b) lisäkoulutukseen/uravalintaan liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteiden yhteiskesto 6 kuukautta.
  4. Palveluverkon rekrytointiosio kokoaa yhteen laajan rekrytoijajoukon, jolloin hakijan ei tarvitse hakeutua kuhunkin työpaikkaan erikseen. Rekrytoijat tekevät palveluverkossa yhteistyötä, jolloin myöskään samoja kysymyksiä ei tarvita toistaa, ja työnhakijan mahdollisuus löytää työpaikka paranee oleellisesti. 
  5. Palveluverkko näyttää työnhakijalle sopivat työpaikat koko Suomen alueella. Rekrytoijat voivat myös ottaa yhteyttä työnhakijaan suoraan. Työnhakijalta ei edellytetä suostumusta vastaanottaa työpaikkaa. Harkinta pysyy siten koko ajan työnhakijalla, esim. onko hänellä kenties valmiutta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle, jne.
  6. Mikäli työnhakijalle ei rekrytoinnin edetessä löydy lainkaan työpaikkaa, saa hän silti arvion, millä todennäköisyydellä (%) hän työllistyy palvelun keston aikana, ja kuinka paljon työllistyminen paranisi, esim. lisäkouluttautumisen kautta. Työnhakija voi siten halutessaan päättää rekrytointiosion ja siirtyä urapalveluun loppuajaksi, jossa hän saa laadukasta ammatinvalintaan liittyvää ohjausta sopivan koulutuspolun/koulutuspaikan löytämiseksi
  7. Palveluverkon koko 10 000 käyttäjää. Uusia hakjoita otetaan sitä mukaa kuin palveluverkosta poistuu käyttäjiä työllistymisen, koulutuspaikan tai palvelun enimmäiskeston johdosta.