Lähde: Tilastokeskus, Kela
Ylläoleva kuvaaja kertoo kuinka viimeisen vuosikymmenen aikana työvoima on jakautunut. Yrittäjyyteen suhdanteilla ei ole juurikaan ollut vaikutusta, mutta kokoaikaisten ja osa-aikaisten (palkansaajat) työntekijöiden määrissä voidaan noususuhdanteiden aikana nähdä lievää kasvua, jonka tulevat kriisit kuitenkin yleensä tasoittavat suhteellisen nopeasti. Kuvaajan kaksi ylintä aluetta (työttömät ja osa-aikaiset) kilpailevat keskenään avoinna olevista työpaikoista.
Lähde: Tilastokeskus
Avoinna olevien työpaikkojen suhde työnhakijoihin on marginaalisen pieni, jota kotimarkkinat eivät kykene elvyttämään. Avoimissa työpaikoissa on kaiken lisäksi vaikeasti täytettävissä olevia työpaikkoja noin kolmannes.
Kestävän ratkaisun avaimet työllisyyden hoitoon eivät siten ole löydettävissä kotimaisen kulutuskysynnän muutoksista.
Tavaroiden vientitilastot eivät myöskään ole kovin rohkaisevia työllisyyden hoidon näkökulmasta, matalan jalostusasteen (n. 2€/kg) vuoksi, joskin IT-palvelujen vienti on kasvanut lupaavasti.
Lähde: Suomen Tulli
Valtionyhtiöt vaurauden välineinä
Suomen itsenäisyyden aikana valtio on perustanut eri vuosikymmeninä mm. seuraavia valtionyhtiöitä, jotka ovat tuoneet maallemme työtä, taloudellista kasvua, hyvinvointia ja vaurautta.
1920 - 1930 Enso Gutzeit ja Veitsiluoto nyk. Stora-Enso, Outokumpu, Kemira
1940 - 1950 Neste, Valmet
1960 - 1970 Rautaruukki, Finnair
Suomen elinkeinoelämä ei olisi kyennyt vaurastumaan yksinomaan markkinavoimien turvin. Valtion toimet ovat siten olleet ensiarvoisen tärkeitä Suomen kansantalouden elvyttämisessä.
Valtio olemme me
Elämme sopimusyhteiskunnassa, jossa yhteiset asiat pyritään sopimaan demokraattisen päätöksenteon puitteissa. Perustuslain nojalla hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Perustuslaissa mainitaan erikseen, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
Kuinka julkinen valta on sitten edistänyt työllisyyttä?
Voidaankin sanoa, että aina 1990 -luvulta lähtien, varsin laihoin tuloksin, poislukien entisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren toimet Turun telakan pelastamiseksi. Terrafamesta on vielä liian aikaista sanoa juuri mitään.
Kuten ylläolevasta kuvaajasta käy ilmi, tehtyjen työtuntien määrässä ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia tämän vuosituhannen puolella, eikä tehdyn työn määrässä ole enää saavutettu 1990 -luvun lamaa edeltävää tasoa. Osin tämä selittynee suuryhtiöiden päätöksistä siirtää tuotantoa halvan työvoimakustannusten maihin, sekä maatalousyrittäjien määrän romahtamisena, joka on nähtävissä alemman kuvaajan osoittaman alkutuotannon supistumisena.
Kommentit